Teemat

Mielenterveys


Kokonaisvaltainen hyvinvointi on niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden kokonaisuus. Meidän jokaisen tulee pitää huolta omasta mielenterveydestämme, mutta ollessamme siihen kykenemättömiä, on yhteiskunnan tultava apuun. Mielenterveyden haasteet koostuvat monista erilaisista tekijöistä. Yksinäisyys ja paha olo ovat tutkitusti lisääntyneet, etenkin nyt koronapandemian myötä. Kunnalla on merkittävä rooli esimerkiksi juuri yksinäisyyden ja pahan olon vähentämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Yksi konkreettinen tapa tukea tätä työtä on tarjota esimerkiksi matalan kynnyksen harrastuksia tai paikkoja, joissa tutustua ihmisiin. Yksi tällainen on kohtaamispaikka Olkkari, jonka toiminnasta on tärkeä pitää huolta. Kunta ei tietenkään yksin kykene poistamaan ongelmaa, vaan työtä on tehtävä monialaisesti yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä järjestöjen ja seurojen kanssa.


Mielenterveyteen panostaminen kouluissa ja työpaikoilla ehkäisee suurempien haasteiden syntymistä. Perheitä on tärkeä tukea neuvolasta saakka, ja lapsen kasvun lisäksi keskittyä myös vanhempiin. Kun jokaisella on tietoa mielen hyvinvoinnista, negatiivinen ilmapiiri mielenterveyden haasteiden ympärillä vähenee. Tieto mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta lisää ymmärrystä ja opettaa empatiaa sekä muita että itseä kohtaan.


Seinäjoella voidaan luoda ilmapiiri, jossa jokaisen haasteet sekä psyykkiset että fyysiset ovat yhtä tärkeitä - eikä niitä vähätellä. Psyykkinen terveydenhuolto tulee saada samalle tasolle fyysisen terveydenhuollon kanssa. Lääkärissä pitää voida keskustella mielenterveyden haasteista samoin kuin mistä tahansa muustakin vaivasta. Haluan, että Seinäjoella voi huoletta kertoa käyneensä juttelemassa esimerkiksi terapeutille, niin kuin olisi käynyt hammaslääkärissä. Asenneilmapiirin on muututtava, koska se jo helpottaa kun voi huoletta jutella olostaan koulussa tai työyhteisössä ilman tuomituksi tulemista. Mielenterveys ei ole tabu.


Korona on lisännyt ihmisten yksinäisyyttä ja mielenterveyden haasteita. Tällä hetkellä mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen. Meidän täytyy taata, että jokainen saa apua eikä jää yksin. Meidän tulee pitää huolta siitä, etteivät koronan aikana kehittyneet haasteet muutu suuremmiksi mielenterveysongelmiksi, joita on vaikeampi ja ajallisesti pidempi hoitaa.


Mielenterveyden haasteet ovat usein akuutteja, jolloin niihin täytyy saada nykyistä nopeammin apua. Tällä hetkellä tilanne on kestämätön, koska palveluissa on ruuhkaa ja ensimmäisen vapaan terapia-ajan saaminen voi venyä jopa vuoden päähän. Ei riitä, että avun piiriin pääsee “sitten joskus”, jos apua tarvitsee tänään. Apua haetaankin helpommin yksityisen sektorin kautta, jotta apua saisi nopeammin. Tämä ei ole kuitenkaan ole mahdollista kaikille, joten myös Seinäjoen kaupungin palveluita on kehitettävä.


Jokaisen mielenterveyspalveluihin hakeutuneen nuoren on saatava apua viikon sisällä. Tähän ratkaisuna voisi olla oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon lisääminen sekä se, että jokaisella yläkoululaisella ja toisen asteen opiskelijalla on mahdollisuus päästä tutustumaan mielenterveyspalveluihin yksilöllisesti. Silloin nuori osaa ja uskaltaa hakea apua jatkossa, jos tarve niin vaatii.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Maksuttoman ehkäisyn tarkoituksena on tarjota yhtenäinen mahdollisuus ehkäisyn käyttöön riippumatta nuoren taloudellisesta tilanteesta. On tutkittu, että maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen vähentää ei-toivottuja raskauksia, raskaudenkeskeytyksiä sekä seksitauteja. Maksuton ehkäisy lisää siis nuorten kokonaisvaltaista seksuaaliturvallisuutta. Suomessa on linjattu hallitusohjelmassa asti tavoitteesta taata maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille. Seinäjoella tämä ei vielä toteudu.


Maksuttoman ehkäisyn yhteydessä lisääntyvät kontrolloidut neuvolakäynnit tukevat terveyttä monipuolisesti, sillä tapaamisiin sisällytetään yleisiä terveystarkastuksia sekä kontrolleja. Käyntien yhteydessä nuorelta voidaan suorittaa esimerkiksi kohdunkaulan syöpää seulova papa-koe.


Kontrollikäynneillä saadaan jaettua nuorille myös tarvittua seksuaalikasvatusta, jota tällä hetkellä ei kouluissa saa tarpeeksi. Seksuaalikasvatukseen kuuluu tietoisuuden lisääminen esimerkiksi kuukautisista, seksitaudeista, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä sekä turvallisista ihmissuhteista. Seksuaalisuus on tärkeä osa terveyttä, jota maksuton ehkäisy tukee.


Maksuton ehkäisy on myös imagokysymys Seinäjoen kaupungille. Seinäjoella on maakunnan tasolla eniten toisen asteen opiskelijoita sekä maakunnan ainoa korkeakoulu. Nuorille on saatava palveluita sinne, missä nuoria on.


Seinäjoen kaupunki tarjoaa nykyisin maksutonta ehkäisyä vain alle 20-vuotiaille. Vaalilupaukseni on, että ajan maksuttoman ehkäisyn laajentamista aina 25-vuotiaille asti.

Ilmastokriisi


Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen on enää reilut kolme valtuustokautta, joten ei riitä, että päätöksiä tehdään myöhemmin. Niitä täytyy tehdä nyt.


Suomalaiset ylikuluttavat luonnonvaroja, ja jos kaikki kuluttaisivat, kuten suomalaiset, tarvitsimme 3,8 maapallon luonnonvarat. Vaikka Suomi on pieni maa, voimme olla merkittävässä roolissa kriisin ratkaisussa. Suomella on mahdollisuus olla ilmastokriisin ratkaisemisessa edelläkävijä. Meillä on osaamista ja resursseja suunnitella, keksiä ja toteuttaa esimerkiksi käänteentekevää teknologiaa.


Ilmastokriisin ratkaiseminen koostuu monesta eri asiasta. Meidän täytyy uuden teknologian käyttöönoton ja luovien ratkaisuiden lisäksi arvioida kriittisesti uudelleen nykyisiä toimintatapojamme, ja löytää niiden heikot lenkit. Seinäjoki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki, joka on kiinnostava ja kasvaa jatkuvasti. Uskon, että jo olemassa olevista yrityksistä valtaosa ottaisi mielellään askelia kohti hiilineutraalimpaa yrittämistä. Meidän tulee kaupunkina tukea positiivisen yrittämisen rinnalla niitä toimia, jotka edistävät ilmastokriisin ratkaisua. Tämä suunta ja viesti täytyy näkyä konkreettisesti kaupungin toiminnassa.


Kuntatasolla pystytään tekemään päätöksiä, jotka esimerkiksi kannustavat ihmisiä ilmaston kannalta parempiin päätöksiin. Konkreettinen esimerkki on joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa siihen, että kaupunkilaiset voivat kätevästi ja turvallisesti kulkea matkat myös pyörällä tai kävellen. Kaikessa kaupungin päätöksenteossa tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.


Ostopäätöksissä kaupungin, yritysten sekä yksilöiden on tärkeää tukea kotimaisuutta ja ekologisuutta. Lisäksi tulee välttää tarpeettomien asioiden ostoa ja vähentää ruokahävikkiä. Kaupunki voi esimerkillään näyttää, että hankinnat tehdään harkiten, ja valitaan lähellä eettisesti valmistettuja tuotteita. Kaupungin joukkoruokailuissa voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään sekä valita aina kotimaista mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. ResQ-sovellus on hyvä esimerkki ruokahävikin vähentämisen toimivasta toteutuksesta. Sen kautta kahvilat, ravintolat sekä ruokakaupat voivat myydä halvemmalla tuotteita, jotka eivät muuten tulisi myydyksi.


Ilmastoteemaa voisi yhdistää luovalla tavalla esimerkiksi kaupunkiviihtyvyyteen järjestämällä tapahtumia ja tempauksia, jotka lisäävät samalla kaupunkilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kierrätysviikko tai puiden istutustalkoot.

Ennaltaehkäisevä työ

Ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla erilaisten fyysisten ja psyykkisten sairauksien syntyminen voidaan estää. Näitä ovat muun muassa neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, nuoriso-, sosiaali- ja vanhustyö sekä ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. Jokaisessa elämänvaiheessa tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, koska sitä tehdään vauvasta vaariin.

Ennaltaehkäisevä työ alkaa jo ennen kuntalaisen syntymää neuvolasta ja jatkuu neuvolan puolella aina peruskoulun alkamiseen saakka. Koulussa lapsen ja nuoren saamat ennaltaehkäisevät palvelut voivat koostua niin kouluterveydenhoitajasta, -kuraattorista, erityispedagogiikasta sekä muista koulun henkilökunnan antamista tuista. Myös sopivat ryhmäkoot ovat tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Sopivassa ryhmässä lapsi saa opetuksen lisäksi tukea kasvuun ja oppimiseen. Isoissa kouluissa ongelmana on kuitenkin oppilas- tai opiskelijahuoltohenkilökunnan vähyys; oppilashuollon henkilöstöllä ei yksinkertaisesti ole aikaa kaikkien apua tarvitsevien lasten ka nuorten auttamiseen. Tähän on tultava muutos, ja sitä muutosta minä olen valmis ajamaan.

Nuorisotyön näkökulmasta on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on ympärillään turvallisia aikuisia, joihin uskaltaa tukeutua ja ottaa yhteyttä. Nuorisotyöllä luodaan yhteisöjä, joissa nuoren sosiaalinen osaaminen vahvistuu, ja nuoren itsenäistymistä tuetaan. Nuorisotyö ehkäisee myös tehokkaasti syrjäytymistä. Erityisnuorisotyötä on etsivä nuorisotyö, joka tukee alle 29-vuotiaita koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria tai niitä, jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut.

Siinä missä lapset ja nuoret ovat koulumaailman tukiverkkojen varassa, mahdollistetaan aikuisten ennaltaehkäisevät palvelut lähtökohtaisesti työnantajan tarjoamien palveluiden kautta. Jos työelämästä pudonnut saataisiin heti elämäntilanteen muutoksen kynnyksellä tavoitettua sekä saatettua esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen tai työssäoppimisen pariin, voitaisiin välttää yhteiskunnan rattaista tipahtaminen.

Koulu- ja työmaailman lisäksi ennaltaehkäisevää työtä tehdään harrastusten parissa. Tämän vuoksi olisikin tärkeää saada yhä useampi kuntalainen jonkinlaisen harrasteryhmän pariin tarjoamalla esimerkiksi urheiluun tavoitteellisten ryhmien rinnalle myös ei-tavoitteellisia joukkueita. Harrastukset ovat kuntalaisille tärkeitä, koska niissä yhdistyy sekä harrastamisen ilo että sosiaalinen kanssakäyminen. Lisäksi harrastustoiminnalla tiedetään olevan syrjäytymistä vähentävä vaikutus. Harrastuneisuuden tukeminen vaatii sen, että maksuttomia harrastusmahdollisuuksia tarjotaan enemmän. Haluan, että Harrastamisen Suomen -malli otetaan pysyvästi käyttöön. Sen tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Tällä mahdollistettaisiin ja nostettaisiin myös vähävaraisten perheiden harrastuneisuutta.

Eniten tukea tarvitaan elämän muutoskohdissa, kuten siirtyessä koulutuksen parista työelämään tai työelämästä eläkkeelle. Tukea tarvitaan myös äkillisiin elämäntilanteen muutoksiin, kuten avioeroon tai läheisen kuolemaan. Haluan olla tekemässä päätöksiä, jotka tukevat kuntalaisia kaikissa elämän tilanteissa.

Meidän tulee ymmärtää ennaltaehkäisevän työn merkittävyys. Jos ongelmat päästetään pahenemaan, vie korjaava työ runsaasti aikaa ja rahaa. Ennaltaehkäisevä työ kokonaisvaltaisuudessaan tuo myös säästöjä yhteiskunnalle, miksi emme siis tarttuisi tähän hanakammin parantamalla Seinäjoen palvelurakennetta?

Pilvi - Pehmeästi vahva.